Turkua ovat viime vuosina koetelleet useat kovat rankkasateet. Moni muistaakin vuoden 2012 pahat hulevesitulvat. Ilmastonmuutoksen on ennustettu lisäävän rankkasateita. Perinteiden viemäröinti ei pysty vastaanottamaan ääritilanteiden vesimääriä, joten niin maailmalla kuin meilläkin on havahduttu siihen, että hulevesitulvien ehkäisyssä on hyödynnettävä entistä enemmän luonnonmukaisia hulevesien hallintakeinoja.
Turun kaupunki järjesti 2.4. hulevesiseminaarin, joka kokosi yhteen yli sata asiasta kiinnostunutta Turusta ja lähikunnista. Seminaarissa koottiin yhteen se, mitä seudulla on tehty hulevesien hallinnan parantamiseksi, ja mietittiin, miten työtä pitäisi jatkaa. Myös ILKKA-hanke oli mukana järjestämässä seminaaria.
Seminaarissa esiteltiin juuri valmistunut, Turun seudun yleiskaavoituksen pohjaksi tehty alueellinen hulevesisuunnitelma, joka kattaa keskeiset osat Turusta, Kaarinasta, Raisiosta, Liedosta ja Ruskosta. Kuntarajat ylittävä lähestymistapa on hulevesisuunnittelussa uusi.
– Hulevedet eivät pysähdy kunnan rajalle, joten suunnittelualueen lähtökohdaksi otettiin valuma-alueet. Näin laajaa hulevesisuunnitelmaa ei ole Suomessa ennen tehty, totesi alueellisen hulevesisuunnitelman pääsuunnittelija Leenä Sänkiaho Pöyry Finland Oy:stä.
Turun hulevesiohjelman mukaan hulevesiä tulee hallita mahdollisimman luonnonmukaisesti prioriteettijärjestyksen perusteella. Hulevedet tulisi ensisijaisesti käsitellä niiden muodostumispaikalla. Perinteinen putken kautta vesistöön -periaate on vasta viimeinen vaihtoehto. Luonnonmukaisia hallintaratkaisuja on monia, esim. avouomat, kosteikot, lammikot ja viherkatot. Eri paikkoihin tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Turun seudun kaupunkisuunnittelussa on huomioitava hulevesitulvien lisäksi myös meritulvariskit. Niistä seminaarissa kertoi Maria Timonen Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.
Hulevesien hallinnan kustannukset puhuttivat seminaarin yleisöä. Uudentyyppisten rakenteiden kunnossapidosta Suomen oloissa ei ole vielä kokemuksia kovin pitkältä ajalta, joten lopullisia kustannuksia on vaikea arvioida. Uusien rakenteiden rakentamiskustannuksia tulee peilata mm. hulevesivahingoista koituviin kustannuksiin. – Esimerkiksi vuoden 2012 rankkasateiden aiheuttamista hulevesitulvista aiheutui noin miljoonan euron kustannukset, muistutti ympäristötoimialan projektityöntekijä Anna Räisänen. Maailmalta on myös esimerkkejä siitä, kuinka vehreät hulevesiaiheet nostavat alueiden ja kiinteistöjen arvoa.
Uusiin ratkaisuihin on haettu oppia muista kaupungeista. Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen ja vastaava rakennuttaja Mika Pitkänen esittelivät Malmön opintoretken satoa. Malmön hulevesiratkaisuilla oli tavoiteltu paitsi hulevesitulvien ehkäisyä myös asuinviihtyvyyttä ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.
Hulevesien luonnonmukaiset hallintaratkaisut eivät välttämättä ole kalliita. Ne edellyttävät kuitenkin asioiden ajattelua uudella tavalla, omien ennakkoluulojen ylittämistä ja pientä opiskelua.
(Uutinen julkaistu Turun kaupungin verkkosivuilla 4.4.2014)
Seminaarissa pidetyt esitykset löytyvät hankkeen sivuilta kohdasta Hanke > Esitykset.
