Voisiko Helsinki olla edelläkävijä kiertotalouskaupunkina? Tätä selviteltiin lokakuun lopussa seminaarissa, joka oli samalla Ilmastokumppanit-verkoston ja Helsingin kaupungin ympäristöjohtamisen vuosiseminaari. Tilaisuudessa jaettiin myös uudet Ekokompassi-sertifikaatit ja allekirjoitettiin sopimukset uusien Ilmastokumppaneiden kanssa.
Apulaispormestari Anni Sinnemäki kertoi Helsinki – kiertotalouskaupunki? -tilaisuuden aluksi, että kaupunki haluaa olla paitsi paras kumppani yrityksille, myös tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Päästöjen 60 prosentin vähentäminen vuonna 2030 tai 80 prosentin vähennys vuonna 2035 ei onnistu ilman kumppaneita.
Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma etenee päätöksentekoon marraskuun aikana. Sitä on työstetty yhdessä elinkeinoelämän ja muiden organisaatioiden kanssa. Markkinoiden asiantuntemus on otettu huomioon ja otetaan myös jatkossa.
– Yritysten kannalta on keskeistä, että voimme näyttää reitin, kuinka tavoitteissamme etenemme. Yritykset voivat silloin ennakoida omia toimiaan ja löytää itselleen uusia etuja.
Tilaisuuteen oli ilmoittautunut satakunta osallistujaa. Mukana oli lukuisia Ilmastokumppanit-verkostoon kuuluvia, ja nyt 22 uutta jäsentä allekirjoitti sopimuksen. Kaikkiaan Ilmastokumppanit-verkostossa on nyt yli 80 toimijaa.
Kiertotalouden saavuttaminen vaatii mittavia muutoksia niin materiaalivirtoihin, resursseihin kuin elämäntapaan. Tarvitaan uusia innovaatioita, jotka voivat samalla tarkoittaa globaaleja vientimahdollisuuksia. Mukana kiertotalouden edistämisessä on muun muassa Smart & Clean -säätiö. Yksi sen nimeämistä tavoitteista on saada Helsingistä maailman johtava kiertotalouskaupunki. Mitä kaikkea se vaatisi?
Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen kertasi vuosiseminaarissa, mitä kiertotalous tarkoittaa. Hän aloitti pukeutumisestaan ja kierrätetyistä vaatteistaan. Kenkien päällys on tehty kierrätetyistä muovipulloista, ja rikkikuluneet villasukat olivat saaneet uuden elämän, kun hänen äitinsä ystävä oli neulonut niihin uudet kärjet.
Tynkkynen muistuttaa, että varsinainen kiertotalous tarkoittaa kuitenkin myös paljon muuta. Sitra on tehnyt kiertotalouden tiekartan, jonka päivitetty versio julkaistaan tammikuussa 2019. Tynkkynen kehottaa kommentoimaan valmisteilla olevaa tiekarttaa otakantaa.fi-palvelussa.
– Kiertotalous on avaintyökalu ilmastokriisin ratkaisemisessa ja välttämätön Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.Keinoja kiertotalouden vauhdittamiseksi on lukuisia. Avuksi voidaan ottaa digitalisaatio ja jakamistalous tai vaikkapa yksinkertaistettu jätelainsäädäntö ja lupamenettelyn kehittäminen. Myös verotuksella voidaan ohjata kulutusta ja teollista toimintaa toivottuun suuntaan.Mitä kiertotalouden edistämiseksi maailmalla on tehty? EU on esittänyt haitallisimpien muovisten kertakäyttötuotteiden kieltämistä. Ruotsissa tuetaan tavaroiden korjaamista arvonlisäveron alennuksella. Ranskassa yritykset eivät saa heittää syömäkelpoista ruokaa jätteeksi. Tanska verottaa kertakäyttöastioita ja -pusseja.
Anne Raudaskoski kiertotalousasiantuntija Ethicasta luettelee toteutuneita esimerkkejä lisää. Tanskaan rakennetaan parhaillaan 60 asuntoa kiertotalouden periaatteilla. Rakennusten materiaaleista 90 prosenttia on kierrätettävissä ilman että niiden arvo kärsii. Hollannissa jätevedestä saadaan jalostettua ihmisravinnoksi proteiinia, ja alun perin yhdysvaltalainen yritys, Interface, on kehittänyt maton, joka sitoo itseensä hiiltä.Mutta esimerkkejä on myös Suomesta. Tampereen Hiedanrantaan on rakentumassa kaupunginosa, joka tuottaa enemmän kuin kuluttaa.
Laura Riuttanen, meteorologi ja Helsingin yliopiston ilmastotutkija, huomauttaa, että kestävyysmuutos tarvitsee johtajia ja uuden oppimista. Tukea tähän saadaan tiedemaailmasta.Helsingin yliopisto on toteuttanut kumppaneiden kanssa verkkokoulutuksia, joissa tuetaan kestävän muutoksen johtajuutta sekä opetetaan ilmastonmuutoksen perusteita. Tiedekulmassa alkaa marraskuun lopussa koulutus kestävyyshaasteista ja ilmastokysymyksistä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.Elinkeinoelämälle ilmastokysymykset eivät ole vieraita. Tästä kertovat jo uudet Ekokompassi-sertifikaatin saajat ja Ilmastokumppanit. Skanskan Mia Andelinilla oli seminaarissa hyvä tilaisuus kertoa käytännön esimerkki, mitä hänen mielestään kaupunki voisi tehdä, jotta rakentajat ja rakennuttajat pääsisivät vähentämään päästöjä ja edistämään kiertotaloutta.
– Kun uutta asuinaluetta suunnitellaan ja ryhdytään rakentamaan, eri toimijat kannattaisi koota yhteen ja miettiä porukalla, miten kierrätys voidaan hoitaa ja millaisia hyviä käytäntöjä työmaiden kesken voidaan levittää. Mahdollisuuksia on toki paljon alkaen suunnittelusta, kaavoituksesta tai vaikka liikennejärjestelyistä.
Andelin huomauttaa, että rakennusalan tulee toimia yhä tiiviimmin yhdessä ja pitää kilpailijoita kestävyyshaasteeseen vastaamisessa yhteistyökumppaneina. Ainakin seminaariyleisön mielestä sama huomio voisi levitä kaikille muillekin toimialoille.